torstai 25. lokakuuta 2012

Talven elkeitä


Ihanaa, tässä on saatu parina aamuna nauttia kuuraisesta maasta. Yhtenä aamuna paisteli oikein aurinkokin, niinkuin tänäänkin. Mä olen ollut alkuviikon visusti töissä ja koska tuo toinen puolisko on työmatkalla Saksassa, on koirien kanssa täytynyt tehdä vähän erikoisjärjestelyjä. Näätä on ollut hoidossa mun isän luona ja Ulpua on käynyt mun työkaveri lenkittämässä täällä kotona. 
Aamuisin olen tehnyt Upin kanssa vähän pidempää lenkkiä ja käynyt sen kanssa palloa heittelemässä, että saa edes kerran päivässä juosta kunnolla. Mun työkaveri ei uskaltanut laskea Upia irti, mikä olikin ihan fiksusti ajateltu, eipä sit ainakan satu mitään onnettomuuksia.

palloleikkeä aamuauringossa

hoplaa!

 "Toi pölli mun pallon!!"

lähirutakko

Ulpu alkaisi olemaan taas trimmin tarpeessa. Olisi ollut kiva ehtiä kyniin se ennen kun Aatu palaa reissultaan, vaan enpä taida ehtiä. Kiva on kyllä saada kerrankin turkki pois näin syksyllä, usein se on ajoittunut juurikin kovemmille pakkasille, ja musta on tuntunut, että reppana paleltuu.

Sunnuntain agit meni ihan okei, tosin mulla meinas pitkästä aikaa kärähtää käämi Ulpuun ihan tosissaan. Oltiin aamulla oltu mökillä, ja Ulpu sai juoksennella siellä jonkin verran, mutta ei ilmeisesti tarpeeksi, koska treeneissä tuntui taas virtaa riittävän ja se räksytti mulle ekojen ratojen aikana melkein taukoamatta. Ärsytti ihan tosissaan, en meinannut kuulla ohjeistusta saatika ajatuksiani ja kerran sorruin karjaisemaan takaisin ihan kunnolla. Hetken se sitten olikin hiljaa ja mua katsottiin oudommin kun normaalisti. 
Ulpu myös karjui hallin laidalla, kun muut tekivät suorituksiaan. Varsinkin aussi Vaapun suorituksiin Upin on ihan pakko kommentoida. Sain sen siitä onneksi sit rauhoittumaan ja lopputreenit meni ihan kivasti. Ja enskerralla väsytän sen päivällä ihan tainnoksiin, silloin se pystyy paremmin keskittyyn, kun on pahin virta pois.

Ainoat koirahommat tässä on olleet vaan agitreenit, muuta kivaa ei ole ollut taas hetkeen. Alkaisi jo kaipailemaan jotain muutakin kivaa, tänään onneksi sentään ehtii lenkkeilemään rauhassa ja ilmeisen upeassa kelissäkin vielä!!


4 kommenttia:

  1. Tunnelmallisia aurinkokuvia! <3 Niin tuttua toi, kun treeneissä menee hermot ja omat desibelit nousee. Onneksi meillä ei kukaan katso sitä pitkään ;D Päinvastoin, mua kehoitetaan karjaisemaan kunnolla ja olemaan tiukempi :D Ja kyllä se yleensä auttaakin. Meillä huutaa kaikki koirat ihan suoraa huutoa, jos niiden pitää katsoa boksista toisen koiran agilityä, yleensä pidänkin ne autossa ja välillä huutavat sielläkin. Hihnassa eivät huuda yhtä kovaa, mutta veto on melkoinen, kaksin käsin saa pitää kiinni. Kiihdyttävä laji! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun pitää tulla treenaan sinne, kun siellä meitä parsonisteja ymmärretään :)

      Poista
  2. Meillä toi karvaus on kans ajankohtanen juttu. Alotinkin jo eilen Teuvon karvaamista, mutta ei mun kädet kestä tehdä koko koiraa kerralla ja tänään en ehtiny. :( Sillä on ny komeet villasukat ja villahousut yllä ja niillä pitää ny hetki edustaa. :)Ressukka näyttää taas niiiin laihalta kun ei oo karvoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hassua, miten koiran koko olemus muuttuu tuon karvan myötä; Ulppis on jotenkin pentumainen tolla ylikasvaneella tukallansa, ja ihan ku sille tulis aivot sit kun sen karvan nyppii pois :) Nyt ehtikin tulemaan pakkasia, eli takki varmaan on otettava käyttöön, jahka nyt ehdin trimmaan. Tai sit odottelen vielä tovin ja annan kasvaa vähän pidemmäksi, on sit helppo kiskoa. Mulla yleensä kans jakautuu kahdelle päivälle tuo nyppiminen, koska turhaudun itse ja koira turhautuu myös.

      Poista