Mä päätin kans muuttaa blogini tänne. Piti tehdä tämä jo paljon aikaisemmin, mutta paluu töihin ja harrastukset ovat vieneet aikaa niin paljon, etten ole ehtinyt. Kirjoittelusta on kulunut niin paljon aikaa, etten enää ihan tarkalleen muista mitä kaikkea tässä on tapahtunut, mutta eiköhän me kaikki saada pääpiirteittäin tänne:)
Lomani alussa meille tuli Nuga hoitoon, joten vietiin Näätä mummolaan, ettei sen tarvi kestää kahta parsonia. Mä kun kuvittelin että viikko tulee olemaan yhtä rallia ja hampaiden kiristelyä, mutta toisin kävi. Ensimmäisenä iltana jouduin pariin otteeseen laittamaan kaverit jäähylle, mutta sen jälkeen kaikki meni sisätiloissa näissä tunnelmissa:
Ulpu oli erinomainen esimerkki nuorelle miehelle, ei kiskonut hihnassa, totteli vapaana ollessaan ja oli hellähampainen leikeissä. Aamuisin vein koirat koirapuistoon leikkimään, että saavat päästää energiaansa valloilleen. Siellä saimmekin olla pääasiassa ihan keskenämme, yhtenä aamuna saatiin leikki-seuraa Mämmi-koirasta, joka oli lystikäs sekoitus beaglea ja saksanpaimenkoiraa. Ja vaikka Nuga alkuun oli epävarma uudesta seuralaisesta, rohkaisi se Ulpun esimerkistä mielensä ja juoksi Mämmin kanssa niin että kura vaan roiskui.
Puistoilun jälkeen saikin lähes joka päivä suihkutella koirat hiekasta.
Valitettavasti ulkokuvia mulla ei kaksikosta ole huonojen kelien takia. Yks ihan okei yhteiskuva kuitenkin saatiin napattua:
Nugan lähdettyä takaisin vanhempiensa hellään huomaan, päätimme antaa Näädän nauttia maalaiselosta (ja mummon herkuista) vielä viikonlopun ja pakkasimme Ulpun ja eväät ja ajelimme pikkuteitä Raumalle vanhaa kaupunkia ihastelemaan. Matka oli pitkä, mutta kaikki ne ihanat pikkutiet, kylät ja talot olivat ajelun arvoisia.
Iloisessa koiraharrastuksessa ollaan rohkaistuttu kolmiin epiksiin asti; yhdet sdp:llä, yhdet sastamalassa ja yhdet takujen kentällä hervannassa. Myös tamskin epiksissä käytiin turisteina katsomassa, kun meidän treenikaverimme veivät medit upealla nollalla ja vielä ekoissa kisoissaan.
Sdp:llä mä pelkäsin Ulpun karkaavan radalta, joten olin tosi epävarma ohjauksessa ja se näkyi; kieltoja ihan tavallisilla suorilla hypyillä. Koira kuitenkaan ei edes yrittänyt lähteä litomaan radalta, että enskerralla sitten vaan parempaa luottoa. Muut epikset menikin sit paljon kivemmin, vaikka hyllyjähän me otettiin. Kuitenkin luotto koiraan kasvoi suuresti, ja tieto siitä, että ehkä joskus päästään virallisiin asti toi uutta puhtia treenaamiseen.
Videot epiksistä onkin näytetty jo facebookissa, mutta koska itselleen (ja koiralleen) pitää pystyä nauramaan, niin laitetaas meidän kakkavideo tänne muistoksi :)
Olkaatten hyvät:
Toko-puolella ollaan saatu meidän alkeiskurssi päätökseen ja viimeisellä tunnilla Riikka piti meille möllit. Sijoja ei kyllä jaettu, kun oli niin eritasoisia koirakoita tunnilla, mutta meillä meni ihan ookoo. Nurmella (vielä kun sitä ei oltu ajettu) oli vaikeampi saada Ulpu keskittyyn muhun, eli nurmella tokoilua pitää harjoitella. Samoin ohjaajan kai tulisi erottaa oikea vasemmasta, hehhhehhee... Nyt sitten jatkammekin kisaryhmässä, ei sillä että koskaan välttämättä kisaisimme, vaan sillä, että Riikka meidät sinne laittoi.
Eilen illalla Andres oli vienyt kuuman päivän päätteeksi koirat uimaan. Kesken kepinhaun, Ulpu oli alkanut vinkuun ja lähti kiireellä uimaan takaisin rantaan. Andres oli jo lähdössä kahlaamaan koiraa vastaan paniikissa, mutta niin kovaa Ulpu tuli takaisin, ettei Andres ehtinyt kuin heittään kengät pois jalasta. Ulpu oli tullut uikuttaen korvat luimussa ja kiivennyt suoraa syliin, eikä ollut suostunut kävelemään, vaan Andres oli joutunut puolet kotimatkasta kantamaan koiraa. Kotona Andres oli tutkinut koiran jalat, eikä ollut löytänyt, kuin pienen nirhaman oikean jalan anturasta. Mä kun tulin töistä, en myöskään löytänyt kuin sen saman nirhaisun. Eli ehkä Ulpu vain pelästyi. En tiedä, mikä siihen on osunut, ehkä ahven? Sillähän on piikikäs selkäevä, purema se ei ainakaan ole. Onneksi koira on siis ihan kunnossa, Andresilla oli kyllä pari sydämenlyöntiä jäänyt välistä..
Koetan jossain vaiheessa siirtää vanhan blogin tänne (jos osaan)
