Sanoi toissasunnuntaina meidän Minna the agi-ope, kun tutustuimme rataan ja mietimme, kuinka me selviämme kiekuroista. Siis hienoa! Juuri tätä on kaivattu; kunnon haasteita, uusia kuvioita ja itsensä ruoskimista. Ollaan harjoiteltu välistävetoja, takaakiertoja, tiukkoja kääntöjä ja juostu niin, että keuhkoon pistää. Ja koira on ollut kanttuvei, kun asiat on sillekin uusia.
Meitä on nyt ollut taas vain kolme koirakkoa treeneissä, joten ollaan myös ehditty hinkuttaan erikseen keppejä, kontakteja, keinua ja pussia. Kepit menee jo tosi hienosti, kunhan pysyn koiran rytmissä ja sillä autan Ulpua keskittymään. Minna myös ihmetteli, kuinka ihmeessä meidän kaikkien koirat voivat ihan yhtä aikaa olla kentällä; yksi puomilla, yksi kepeillä ja yksi keinulla, pallot vaan sinkoilee ja silti koirista jokainen pysyy omalla tontillaan. Tuossa pienessä hallissa treenaaminen onkin ollut juuri siitä hyvä, ettei muiden tekemisistä oteta kierroksia, vaan pysytellään kiltisti oman ihmisen läheisyydessä. Hyvä buugi, siis!
Ja me muuten selvittiin siitä radasta, ja vieläpä hemmetin hienosti!
Hih, hyvä meininki! Kyllä se kummasti välillä yllättää, kun rataa kävellessä tuntuu, että miten voi muistaa ja taipua näihin kiemuroihin, mutta sitten in action kaikki sujuukin odotettua paremmin :) Ei muuta, kun kisoja kohti Ulpun kans!
VastaaPoistaEn voi kun kompata, ihan mahtavia reenejä ollut :) Ja parasta oli että niistä selvittiin hemmetin hienosti -Upi oli ihan pro!
VastaaPoistaJa tosiaan nyt vaan kisaamaan.
Kuullostaa hyvältä, vaiika en ymmärräkään tätä "agi-slangia" ;)
VastaaPoistaJa mahtista on onnistua, jee! Kisoja kohti vaan!!!
Mahtista tosiaan on onnistua, ja onnistua vielä asioissa, mitä ei ole ennen tehnyt.
VastaaPoistaUlppis on huippu-rakki, harmi kun sillä on suht kömpelö ohjaaja :D